Jo on aikoihin eletty, ku ei paperityäskentely ol napannu juur ollenka. Nyy syksyn saapues ja tuades ihana kipakan syystuulahrukse siaraimii alkaa miäle ovii kolkutella jokin.... Jottan tars tehrä. Mut mitä.
Noo onneks tul sit miäsystävä sisko häät, niin sinnehä piti sit jotta tehrä.
Mää sitosisi valokuva-albuumi ja tein korti. Pikkase ol takkust mut kyl siit ny joku jälki kuiten syntys.
Täs nää ny ova:
Mut tuata noi. Kui toi kuva menee no kallelles koko aja, vaik mää ole sen kääntäny oikke päi tual tiatokone sisäs? No-olkko noi sit. kyl siit selvänkuite saa. Kerra sitä siis pitäs kääntää vastapäivää nii see olsis suaras.
Ja täsä tää hääkortti.
Aika kauhjaste mää kukkassi ole käyttäny... kallist puuhaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti